Konepajojen ilmansuodatus ja työturvallisuus
Vaatimukset konepajojen sisä- ja lähiympäristön suhteen ovat jatkuvassa kasvussa. Turvallista, puhdasta ja viihtyisää työympäristöä haluavat nyt kaikki. Konepajoissa kunnollinen ilmansuodatus on yksi avaintekijöistä viihtyisään ja turvalliseen työympäristöön.
Kun ammattitaitoisesta väestä on ollut kova pula, satsaukset työympäristöön, rekrytointiin ja yleinen viihtyvyyteen ovat lisänneet konepajan mahdollisuuksia saada haluamiaan työntekijöitä taloon. Toisaalta tiukentuneet asiakasvaatimukset ovat ohjanneet ympäristöparannuksiin samalla kun laissa säädetyt ympäristövaatimukset ovat tiukentuneet.
– Hyvin harvoin nykyisin törmää parinkymmenen vuoden takaisiin asenteisiin, jolloin työturvallisuuden ja työympäristön kehittämistä ei nähty tuottavana toimintana, toteaa työympäristöasiantuntija Hannu Syväoja.
– Nyt myös pienimmät yhden ja kahden miehen konepajat hankkivat asianmukaiset järjestelmät, jotta työympäristö olisi terveellinen ja viihtyisä, ja jotta työura voisi jatkua pitkään.
Tiukennuksia luvassa
Sisäilman epäpuhtauspitoisuuksista määrätään Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemilla HTP-arvoilla (haitallisiksi tunnetut pitoisuudet). Esimerkiksi nyt voimassa olevat HTP-arvot on vahvistettu vuonna 2007. Öljysumun HTP-arvo on nyt 5 mg/m³ ja se on pysynyt tällä tasolla jo pitkään, vaikka paineita sen tiukentamiseksi on ollut. Ruotsissa vastaava arvo laskettu vain 1,5 mg/m³ ja Suomessakin öljysumun pitoisuudet on nimetty vuonna 2009 uudelleen arvioitavien pitoisuuksien listalle. Kertatiukennukset sallituissa pitoisuuksissa voivat olla suuriakin. Esimerkiksi leipomoissa jauhopölyn htp-tarkistus 5 mg/m³:sta 2mg/m³:een aiheuttaa suuria investointeja ja rajua kehittymistä torjuntamenetelmissä. HTP-arvot on annettu hengittyvälle jakeelle, ellei erikseen mainita olevan alveolijae.
HTP-arvot ovat pohjimmiltaan terveysperusteisia, ja tiedon lisääntyessä ne on todettu yleensä liian korkeiksi. Vastuullisen yrityksen etu onkin huomioida tilanne ja toimia heti, kun työympäristöperusteisia oireita ilmenee tai jos työntekijät kokevat työolosuhteet haitallisiksi. Konepajoissa hengitystie- ja iho-oireet ovat yleensä ensimmäisiä oireita.
Parempi ilma, parempi ilmapiiri
Päävastuu työympäristön valvonnasta on työsuojelupiireillä, jotka tekevät työpaikkatarkastuksia, myös työterveyshuollot seuraavat altistumista ja tekevät määräaikaistarkastuksia ja työpaikkakäyntejä. Nykyään myös työntekijöiden työsuojelu- ja työympäristökoulutus on lisännyt heidän tietoisuuttaan asiasta.
Tyypillisiä ongelmia teollisissa suodattimissa on seurannut siitä, että suodatin tai suodatinjärjestelmä mitoitetaan säästösyistä alakanttiin. Ratkaisu on huono, sillä tällöin mikään ei tule kunnolla hoidetuksi. Jos mitoituksessa ei laitemyyjän tuki riitä, kannattaa käyttää ulkopuolista asiantuntijaa. Toinen iso ongelma syntyy, jos suodattimien huolto laiminlyödään. Parhainkaan suodatin ei toimi kauaa oikein, jos huolto on hunningolla tai jos suodattimen komponentit on syystä tai toisesta koottu huollon yhteydessä väärin. Huollon kannalta kannattaa myös tarkkaan miettiä, mihin suodatin asetetaan, ettei käy niin, että se on äärimmäisen vaikea huoltaa tai vaihtaa.
Rahoitusmahdollisuuksia
– Tällä hetkellä teollisuuden ensisijaiset työsuojeluongelmat muodostuvat niin kuin ennenkin: kemiallisista epäpuhtauksista, liuottimista ja epäorgaanisista sekä orgaanisista pölyistä. Uskon, että näiden isojen ongelmien lisäksi pienhiukkaset ja niiden terveysvaikutukset tulevat kiinnostamaan yhä enemmän. Kiinnostavathan ne jo nyt liikenteen osalta, Syväoja sanoo. – Tiedetään, että nanohiukkaset saattavat siirtyä hengitysilman ja ihon kautta verenkiertoon. Epäselvää sen sijaan vielä on, mitkä ovat niiden todelliset terveysvaikutukset. Erilaisia arveluja on toki esitetty.
Syväojaa on askarruttanut, että kun edellytetään ihmisten jatkavan työelämässä yhä pitempään, on esitetty hyvin vähän konkreettisia keinoja, miten tähän päästään. Siksi työympäristöasiat pitäisi saada huomattavasti nykyistä paremmin hallintaan, jotta jaksaminen, työterveys ja viihtyvyys paranisivat.
– Yritykset ovat yllättävän huonosti tiedostaneet Työsuojelurahaston tarjoaman tuen työympäristön kehittämishankkeisiin. Työsuojelurahasto, jonka käyttöön siirretään varoja tapaturmavakuutuslain perusteella, myöntää hakemusten perusteella kehittämisavustuksia. Fiksut yritykset käyttävät kustantamaansa mahdollisuutta hyväkseen sanoo Syväoja. - Myös Kela korvaa osan tietyistä kuluista 50 % saakka ja Työterveyslaitoksen toimipisteet toimivat kuten ennenkin.
Lisätietoa: Työsuojelurahasto, www.tsr.fi
